OULUN KÄRPÄT OY
OULUN KÄRPÄT 46 RY
KÄRPPÄ-SÄÄTIÖ

KÄRPPIEN ALKUAJAN HISTORIAA, VUODET 1946 - 1981

Oulun Kärppien hallintoelimet sekä Kärppä-säätiön hallitus kokoontuivat yhteiselle jouluillalliselle 21.12.2005. Ohjelmassa oli kokouksia ja keskustelua. Seuraava vuosi on kärppäperheelle juhlavuosi kun Oulun Kärpät täyttää 60 vuotta 15.5.2006. Suuret Kärppäjuhlat järjestetään syksyllä, Juhlavuoden kunniaksi tälle sivulle on koottu myös lyhyt katsaus Kärppien alkuvaiheiden historiaan.

Jouluillallisella oli läsnä Kärppien alkuvaiheisiin voimakkaasti vaikuttaneita henkilöitä. On aina hyvä muistella miten tähän päivään on tultu. Seuran perustamisvaiheet ja alkutaipale ovat sysänneet liikkeelle toiminnan, jota perustajajäsenet ja alkuvuosien toimijat eivät ole osanneet uneksiakaan. Oulun Kärpät on muodostunut käsitteeksi koko Suomessa ja se on mielletty koko Pohjois-Suomen joukkueeksi.

Istumassa Oulun Kärppien perustajajäseniä vasemmalta Jorma Nykänen, Erkki Koret, oikealta edestä Eero Tauriainen, Pentti Maijala ja Ilmari Mattila sekä taustalla seisomassa nykyisistä vaikuttajista Timo Levo ja Matti Pörhö

Oulun Kärppien historian alkutaipaleet juontavat kevääseen 1946, jolloin kolme nuorta miestä päätti perustaa Ouluun uuden palloiluseuran. Kolmikkoon kuuluivat Eero Tauriainen, Jouko Lahti ja Jorma Nykänen. Perustamispäätöksen jälkeen ei jääty toimettomiksi, vaan nuoret miehet ottivat yhteyttä Suomen Palloliittoon tuota pikaa.

Pentti Maijala ja Eero Tauriainen

Pian tarvittava pohjatyö seuran perustamista varten oli saatu valmiiksi, ja perustava kokous pidettiin 15. toukokuuta 1946. Tilaisuudessa muokattiin perustetun seuran säännöt ja nimeksi hyväksyttiin Oulun Kärpät 46. Sääntöjen mukaan "Seuran tarkoituksena on kehittää palloilun harrastusta Oulussa ja sen ympäristössä."

Oulun Kärppien perustajajäsen, kunniapuheenjohtaja Jorma Nykänen

Perustajakolmikkoa ei voitu valita johtokuntaan, koska he kaikki olivat alaikäisiä. Ensimmäiseksi puheenjohtajaksi valittiin Ilmari Mattila. Mattila hoiti puheenjohtajan tehtäviä yhteensä 18 vuotta. Ilmari Mattila on ollut seuran kunniapuheenjohtaja vuodesta 1964.

Oulun Kärppien kunniapuheenjohtaja Kärppien ensimmäinen p.j. Ilmari Mattila

Palloiluharrastusta päästiin kehittämään varsin nopeasti, kun seuran jäsenkeruu alkoi mm. sanomalehti Kaiun ilmoitusten perusteella. Ilmoituksissa todetaan, että seuran jäseneksi hyväksyttiin "puhdasmaineinen Suomen tai jonkun muun maan kansalainen, mies tai nainen". Siis jo vuonna 1946 oltiin humaaneja ja tasa-arvoisia. Jo parin viikon kuluttua perustavasta kokouksesta pidettiin ensimmäiset jalkapalloharjoitukset.

Kärppien palloiluhistoria ei siis alkanut jääkiekosta vaan jalkapallosta ja jääpallosta. Seura oli toiminut vuoden, ennen kuin seuran ensimmäisessä vuosikokouksessa tammikuussa 1947 perustettiin jääkiekkojaosto, jonka puheenjohtajaksi valittiin Jouko Lahti ja muiksi jäseniksi Jorma Nykänen ja Erkki Koret. Jääkiekkoilun osalta tositoimiin päästiin kuitenkin vasta kaudella 1948 - 1949, jolloin kaupunkiin saatiin ensimmäinen jääkiekkokaukalo.

Erkki Koret

Jääkiekkoliitto oli luvannut antaa jo vuonna 1946 ilmaiset jääkiekkovarusteet ensimmäiselle oululaisjoukkueelle, joka ottaisi lajin ohjelmaansa. Kärpät sai kaksi ensimmäistä erää luvatuista varusteista tammikuussa 1947. Varusteisiin kuului kymmenen jääkiekkomailaa ja viisi jääkiekkoa, joilla ilmeisesti päästiin jonkinmoiseen alkuun.

Talvikaudella 1948 - 1949 Jorma Nykänen veti jääkiekkotreenejä kaksi kertaa viikossa, ja mukana oli 15 - 30 innokasta lajin harrastajaa. Jääkiekon harrastaminen piristyi kaupungissa huomattavasti kunnollisen kaukalon saamisen jälkeen. Kärppien lisäksi jääkiekkoa pelattiin OJK:ssa (Oulun Jääkiekkoilijat), OLS:ssa ja OTP:ssa.

Kärppien ensimmäinen jääkiekon harjoitusottelu pelattiin voitokkaasti Raahen Vesaa vastaan 30. tammikuuta 1949. Uusi laji veti lumipyrystä huolimatta noin 200 katsojaa paikalle kannustamaan Kärppiä voittoon. Myös seuran juniorijoukkue oli päässyt pelien makuun, OLS:lle hävittiin ja OJK:lle saldona oli tasapeli ja tappio.

Seuraavana talvena Kärpät oli ainoa oululainen joukkue, joka uskalsi osallistua virallisiin sarjapeleihin. Maakuntasarjan pohjoislohkosta irtosikin toinen sija.

Kuvassa (28.9.2003 Kärpät - Lukko -pelissä) eturivissä "vanhat" Kärppäveteraanit . He olivat aloittamassa Oulun Kärppien jääkiekkon pelaamista 1940 - 50-luvun vaihteessa. Vasemmalta; Pauli Leskinen, Tauno Ollikainen, Pentti Maijala, Eero Tauriainen, Jorma Nykänen ja Pekka Kukkonen. Nykänen toimi valmentajana ja oli mm. ensimmäinen oululainen Jääkiekkotuomari.

Kärppähistorian ensimmäinen mestaruussarjan peli pelattiin 4. joulukuuta 1960 HJK:ta vastaan. Ottelu jouduttiin kuitenkin keskeyttämään Kärppien hallitessa selvästi kenttäpeliä, sillä jäälle oli kertynyt vettä ja tuomarit epäilivät kaukalon jään kestävyyttä. Joulun jälkeistä uusintaottelua oli tullut seuraamaan 6500 katsojaa. Kärpät hävisi ottelun, mutta jääkiekko oli valloittanut urheilua seuraavat oululaiset.

Taloudellisessa tilanteessa ei ollut mitenkään hurraamista koko seuran ensimmäisten kolmenkymmenen vuoden aikana, sillä pitkät pelimatkat ja pelivarusteet nielivät rutkasti rahaa. Vuonna 1960 rahaa saatiin Oulun Säästöpankilta, joka mainosti ensimmäisenä sponsorina Kärppien pelipaidassa.

Alkuvuosista asti Kärpät panosti nuorisotyöhön. Seuralla oli A- B- ja C-juniorijoukkueet. Nuoremmat ikäluokat tulivat Kärppien toimintaan vasta vuonna 1960, jolloin perustettiin Erkki Koret´n esityksestä Kärppiin nappulatoimikunta, jonka tarkoituksena oli kehittää 10 -11 v. ikäisten poikien jääkiekkoharrastusta.

Syksyllä 1965 valmistui Raksilaan pääosin talkootöillä tehty tekojää. Kärppien ensimmäinen toiminnanjohtaja Paavo Pikkarainen asui koko kesälomansa teltassa Raksilassa, jotta pystyi tekemään mahdollisimman pitkiä päiviä. Ensimmäinen Oulussa pelattu jääkiekon maaottelu pelattiin Raksilan tekojäällä Puolaa vastaan.

Talkootyö on ollut aina kunniassa Kärppien toiminnassa. Vanhempien panos juniorityöhön on ollut korvaamaton. Koko toiminnan perustan ovat muodostaneet juniorijoukkueiden toimihenkilöt ja lasten vanhemmat. Heidän talkootyön ja taloudellisen tuen turvin toimintaa on pystytty pyörittämään minimaalisin kustannuksin.

Seuran ensimmäinen Suomen mestaruus saavutettiin keväällä 1971 E-junnujen ansiosta. Joukkueessa pelasivat tulevaisuuden tutut jääkiekkonimet Reijo Ruotsalainen, Kari Jalonen, Arto Ruotanen, Juha Huikari ja Pekka Arbelius. Voitokasta porukkaa valmensi Reino "Pappa" Ruotsalainen

Jäähallihankkeen toteutuminen vuonna 1975 lopetti Kärppien taistelun säitä vastaan. Enää ei tarvinnut pelien aikana kahlata lumihangessa tai paleltua paukkupakkasissa.

Suomen jääkiekkoilun suurin ja nopein kehityksen tehostaja oli jääkiekon SM-liiga, joka perustettiin elokuun ensimmäisenä 1975. Perustajana ja tekijämiehenä oli silloin vasta 21-vuotias turkulainen Kalervo Kummola.

Seuraavalla kaudella 1976 Kärpät otti 30-vuotisen taipaleensa kunniaksi päämäärän: liigassa pelataan jo seuraavalla kaudella. Juhlajulkaisun laulun sanoma ilmeisesti meni perille "Kun Kärpät pelaa, niin tolpissa soi" siivitti Kärpät ensimmäiselle liigakaudelleen

Kärpät oli hyvä tuskaisan totuttelun jälkeen ja joukkue pelasi itsensä seitsemänneksi kaudella 1977 - 1978 (ensimmäiselle liigakaudellaan).

Seuraavalla kaudella 1978 - 1979 "kuherruskuukausi" oli ohi, ja arki koitti joukkueelle. Kärpät jäi sarjassa viimeiseksi, mutta selvitti kuitenkin sarjapaikkansa vaivatta. Joukkueen perusilme säilyi tutun oululaisena ja jälleen Kärpistä löytyi liigan tulokas, Kari Jalonen.

Kaudelle 1979 - 1980 tehtiin hankinta, joka oli painonsa arvoinen kultaa, kuten myöhemmin todettiin. Entinen tapparalainen ja Ruotsissa MoDossa kultaa voittanut Mikko Leinonen saatiin houkuteltua Ouluun ja se tiesi menestystä. Leinosen itseluottamus tarttui muuhun joukkueeseen. Koko nuori ja edelleen oululaispitoinen joukkue pelasi vahvan kauden, jonka tuloksena joukkue otti historiallisen ensimmäisen kiekkomitalin aikuisten sarjassa voittaessaan pronssiottelusarjassa Turun Palloseuran voitoin 2 - 0.

Kaudesta 1980 - 1981 tuli mestaruuskausi Joukkueen kotiin viemisinä oli ensimmäinen mestaruus Tampereen pohjoispuolelle. Kärppien voitonliikutuksesta kertovat kapteeni Veikko Torkkelin sekavat sanat Tampereen paikallistelevisiolle: "Olo tuntuu nyt fantastisesta". Pieni kielioppivirhe nauratti myöhemmin, silloin sitä ei huomannut kukaan.

Kärppien mestarijoukkue 1981: Pekka Arbelius, Ari Hellgren, Hannu Hiltunen, Juha Huikari, Hannu Jalonen, Kari Jalonen, Markku Kiimalainen, Jouni Koutuaniemi, Jouko Kämäräinen, Mikko Leinonen, Pekka Myllylä, Jukka Mäntykivi, Pentti Perhomaa, Arto Ruotanen, Reijo Ruotsalainen, Jari Rättyä, Kai Suikkanen, Kari Suoraniemi, Seppo Tenhunen, Jarmo Tauriainen, Jorma Torkkeli, Veikko Torkkeli, Ari Timosaari, Juha Tuohimaa ja Pekka Tuomisto.

Valmentajat Kari Mäkinen ja Olli Lahtinen.
Huoltoryhmä Eero Peltomäki, Pentti Kinnunen ja Mauri Kuivala.
Joukkueen johtaja Veikko Käyhkö.
Lääkärit Tapani Linna ja Timo Myllylä.

Oulun Kärppien tie SM-Liigassa

Oulun Kärpät 46 perustettu 15. toukokuuta 1946

1976 - 1977 I-divisioonassa, nousu SM-liigaan
1979 - 1980 pronssia
1980 - 1981 kultaa
1983 - 1984 pronssia
1984 - 1985 pronssia
1985 - 1986 pronssia
1986 - 1987 hopeaa
1988 - 1989 putoaminen SM-liigasta
1994 - 1995 huhtikuussa -94 konkurssi, pudotus II-divisioonaan

1999 - 2000 I-divisioonassa, nousu SM-liigaan
2002 - 2003 hopeaa
2003 - 2004 kultaa
2004 - 2005 kultaa

Lähteet:

1. Suurin osa tekstiä lainattu ja lyhennelty Oulun Kärppien vanhoilta internetsivuilta "Historia, Kärppien alkuvaiheet - vuodet 1946 -1950. Kohti kansallista huippukiekkoilua - vuodet 1951 - 1976. Kärppien liiga-aika 1977 - 1989"

2. SM-liigan mediapalvelu

3. Mika Kulju: Kärpät Pohjoisen kiekkoihme, Avanti Broadcasting.
Gummerus Jyväskylä 2003

Sivuilla esiintyvät pienet logot, vaakunat ja kuvat toimivat internet-linkkinä. Sivuilla on lähes 400 erilaista nettiosoite-linkkiä ja satoja linkkejä junnut.com -sivuille. Kuvia sivuilla on reilusti yli 20 000 kpl.	'

10.7.2007 Sampo Anttila
http://www.junnut.com