3.2.2001 1/2

JÄÄKIEKKOHARRASTUKSEN TURVALLISUUTEEN VOI VAIKUTTAA

Suomessa tapahtuu noin miljoona tapaturmaa vuodessa (Tilastokeskus 1998). Tapaturmista kaksi kolmasosaa sattuu kotona tai vapaa-aikana. Liikuntatapaturmia sattui noin 270 000 (v. 1997). Miehille sattui liikuntatapaturmia eniten jalkapallossa (30 000) ja jääkiekossa (23 000). Liikuntatapaturmien määrä on ollut nousussa (v. 1980 - 1997). Käytännön kokemuksen myötä olen vakuuttunut siitä että jääkiekon harrastuksessa on runsaasti mahdollisuuksia vaikuttaa tulevaan tapaturmakehitykseen positiivisesti.

Jokaisen seuran ja joukkueen tulisi laatia oma turvallisuusohjelma, jossa käsitellään toiminnan keskeiset turvallisuusperiaatteet. Linkkiin "TURVALLISUUSVINKKEJÄ" olen laatinut esimerkkisisältöä josta jokainen voi poimia tarvitsemansa oman kohderyhmän otsikot ja täydentää niitä. Otsikoiden alle laaditaan sisältö kohderyhmässä yhteisesti. Pieniin kuviin on lisätty myös tekstejä.

Juniorikiekkoiluun tarvitaan selkeästi turvallisuuskulttuurin kohennusta. Ehkäpä nyt käsillä olevat "Turvallisuusvinkit" auttavat positiivisen keskustelun käynnistämistä. Käytännön toimia ja keskustelua kaivataan niin juniorikasvatuksen piirissä työskentelevien kuin vanhempien ja junioreiden keskuudessa.

Pelaaminen vanhempia ikäryhmiä vastaan on lisääntynyt. Liiton säänöt sallivat myös ainakin kolmen vuoden ikäeron sarjapeleissä. Harjoituspeleissä esiintyy vieläkin suurempia ikäeroja. Tämä merkitsee käytännössä niin suuria koko- ja painoeroja, että vahinkojen todennäköisyys on ilmeinen.

Turvallisuusvinkeissä olen lähestynyt jääkiekkoharrastukseen liittyviä riskejä käytännön tasolta. Vahinkoriskejä on kirjattu sattumanvaraisesti eivätkä ne ole tärkeysjärjestyksessä. Järjestyksen on määrännyt lähinnä käytettävissä oleva, aiheeseen sopiva kuva-aineisto.

TURVALLISUUSVINKKEJÄ

 
 
3.2.2001 Sampo Anttila
Päiv. 5.1.2002
ARKISTO