<

Kansallispelimme Pesäpallo kukoistaa ja viihdyttää

Eero Pylkäs 06.06.2010 Oulu

Pesäpalloa on pelattu Suomessa lähes koko itsenäisyytemme ajan. Siis jo liki 90 vuotta. Lajia on kehitetty ja se tarjoaa edelleen jännittävää urheiluviihdetta. Paikallisotteluissa on suorastaan vanhan ajan -kylätappelu- meininkiä hegemoniasta. Onneksi kuitenkin ilman pelaajien välistä kontaktia ja taklauksia. Täälä! - Väärä! huudot kaikuvat kesäillassa. Sanan säilät sinkoilevat katsomosta tuomarin tekemistä ratkaisuista. Mutta mitäpä olisikaan paikallisottelun ilmapiiri ilman kannattajien huutoa katsomosta.

Kesäinen kansallispelimme Pesäpallo, iästään huolimatta tai ehkä juuri siksi, kukoistaa edelleen ja perinne jatkuu harrastajasukupolvesta toiseen. Kokonaiset paikkakunnat, kylät ja perheet ovat harrastaneet ja harrastavat pesäpalloa vuosikymmenistä toiseen.  

Wikipedian mukaan ensimmäinen nykytyyppisen pesäpallopelin näytösottelu on pelattu v 1920 Helsingissä Kaisaniemen kentällä ja ensimmäiset viralliset pesäpallopelit pelattiin v 1922.

Pesäpallon sääntöjä on vuosien varrella kehitetty yleisöystävällisempään ja pelin kannalta jännittävämpään suuntaan. Jaksopelin käyttöönotto mahdollisti sen, ettei koko ottelua voi yhdessä vuoroparissa ratkaista. Myös alakynteen jääneellä joukkueella on mahdollisuus kääntää ottelu tasoihin vielä toisella jaksolla ja viedä ottelu supervuoroon ja päästä jopa voittopisteille.

Kukapa meistä ei olisi pesäpalloon tutustunut jo kouluiässään. Räpylä, maila ja pallo ovat olleet useimmilla kädessään ja lajia on päästy kokeilemaan. Pesäpallo on mitä perinteisin koululiikuntamuoto. Koulujen väliset kamppailut koululiikunnan suola

Mitäpä olisi Oulun seudunkaan nuorison urheiluharrastukset ilman aktiivisia perinteisiä pesäpalloseuroja. Lajin lippulaivoja ovat toki superpesisjoukkueet kuten Oulun Lippo ja Pattijoen Urheilijat. Samoin laajasta junioritoiminnastaan ja lukuisista joukkueistaan eri ikäluokissa ja sarjatasoilla tunnemme myös perinteiset pesisseurat: Kempeleen Kiri, Muhoksen Pallo-Salamat, Tyrnävän Tempaus, Oulunsalon Vasama, Kellon Lyönti,  Kiimingin Urheilijat,  Iin Urheilijat, kuin Lapin läänin puolella Simon Kiri muutamia mainitaksemme. Kainuuta ja Sotkamon Jymyä superpesiksen menestyneintä seuraa junioritoimintoineen ei voi tässä yhteydessä ohittaa. Uutta ykköspesis tulokasta edustaa puolestaan Oulun Polte.

Itse asiassa lähes koko Suomen itsenäisyyden ajan pelattu perinteikäs kansallispelimme on urheilumuotona erittäin moderni ja luonnonmukaisuudessaan laji on suorastaan aikaansa edellä.

Miten niin muka pesäpallo on moderni "sehän on junttien peli" saattaa joku äkkiseltä ajatella.

Ajatelkaammepa esimerkiksi itse pelitapahtumaa. Se on erittäin hyvin johdettua. Pelinjohtaja on roolittanut  pelaajansa tarkasti eri tehtäviin niin sisäpelissä, kuin ulkopelissä. Pelaajilta tarvitaan pelinjohtajan ohjeiden noudattamisen lisäksi kuntoa, taitoa, itsenäistä älyä, tiimityötä, kurinalaisuutta ja jopa oveluutta hyvän tuloksen saavuttamiseksi. Tämähän on kuin suoraan nykyaikaisesta työelämästä.  Joukkueen sisäpelin aikana syy ja seuraus on puolestaan  sananmukaisesti, kuin liike-elämästä: Tulos tai ulos!!  Siis sisävuorollasi otat kolme paloa niin joudut "ulos" ja kilpailijat pääsevät mellastamaan kotipesään.

Samoin ajatelkaammepa eri urheilumuotojen kilpailutapahtuman- ja harjoitteluolosuhteiden ylläpitämiseksi tarvittavan energian kulutusta.  Kuluttaako pesäpallopeli kaukolämpöä ? Tarvitseeko pesäpallopeli sähköä kuluttavat keinovalot pelikentälle ?  Tarvitseeko pesäpallopeli kalliit paljon sähköenergiaa kuluttavat kylmäkoneet pelialustan ylläpitoon ?  Ei tarvitse muuta kuin auringonvaloa ja aurinkoenergiaa...

Siis peliolosuhteiden järjestäminen onnistuu Suomen valoisassa kesässä lähes ilman öljyä ja täysin ilman ydinvoimaa. Pesäpalloa on koko historiansa ajan pelattu ulkona päivänvalossa. Satoipa sitten vettä tai räntää. Toki mieluiten nautimme katsomossakin pelistä kesäillan auringon paisteessa. Superpesiksen kuten kaikki alempien sarjojen ottelut pelataan edelleenkin ulkona luonnonvalossa ja kulloinkin vallitsevissa sääolosuhteissa. Lajin jättämä "hiilijalanjälki" on siis hyvin pieni. Tällaisia erityisen pienen ”hiilijalanjäljen” jättäviä urheilumuotoja toki on Suomenkin kesässä monia muitakin, kuten esimerkiksi jalkapallo ja rantalentopallo muun muassa.

Kyllä pesäpallo-otteluissa nykyisin hieman sähköäkin käytetään. Siis kuuluttajan ja äänentoiston soittovehkeissä Ampeerit virtaa. Samoin tulospalvelun tietokoneissa töpselit ovat pistorasiassa. Yleisöä palvelevien kioskien kahvinkeittimissä ja jääkaapeissa tarvitaan sähköä ja makkaragrillissä nestekaasua. Eikä kylien välisiä ottelumatkojakaan kuljeta enää hevosilla eikä pelkästään polkupyörilläkään. Polttomoottorit siellä autoissa pörrää. Lämmitettyjä pukutiloja ja sähkövalaistuja palloiluhalleja pesäpalloilijatkin mielellään käyttävät talvella treenaukseen.

Perinteisten pesäpallopaikkakuntien seurojen pesiskoulut tutustuttavat uutta nuorisoa lajiin ja kesäinen nuoriso- ja junioritoiminta on laajaa. Kaikille löytyy sopiva joukkue ja sarjataso.

Kesäiset Pesäpalloliiton maakunnalliset ja valtakunnalliset nuorisoleirit ovat harrastajilleen kesän kohokohtia. Ja nämäkään tapahtumat eivät onnistuisi ilman aktiivisia urheiluseuraharrastajia, joille oman nuorison, oman joukkueen ja oman seuran menestys antaa palkinnon ja tyydytystä harrastuksestaan.

Nuoret, tytöt ja pojat, joiden urheilulliset taipumukset ja henkilökohtaiset urheilulliset unelmat ja tavoitteet kohdistuvat kansainvälisillekin kilpakentille, harrastavat kesäisen pesäpallon ohella ja lisäksi monipuolisesti useita urheilumuotoja, kuten esimerkiksi salibandyä, lentopalloa, jääkiekkoa, jalkapalloa, yleisurheilua, hiihtoa jne kukin taipumustensa mukaan.

Kesät pesäpallojoukkueen lukkarina ja talvet jääpallojoukkueen, jopa -maajoukkueenkin, maalivahtina ei ole outo yhdistelmä Oulun seudun urheiluyleisölle. Pesäpallojoukkueen lukkarina pallon kiinniottoon kehittyneillä reagointinopeuksilla tehdyillä torjunnoilla ja "hirmuisella" heittokädellä annetuista tarkoista avaussyötöistä tehdyillä maaleilla on voitettu Suomen Mestaruuksia myös jääpallomaalivahtina.


 

Kuvaajat:

Eero Pylkäs (kuvia arkistosta)

Lähteet ja linkit:

Kommentit:

Vain rekisteröityneet käyttäjät voivat kommentoida -> rekisteröidy tästä tai kirjaudu sisään


Kirjoittaja:
  pvm:
1 - 0 / 0 kpl



HAKU:



UUSIMMAT:


Junnut.com -sivusto 20 vuotta

Maanantai 3.6.2019 Oulu






Oulun Kärpät pudotuspeleissä 2019

Perjantai 22.3.2019 Oulu


Urheilugaala 2019

Torstai 17.1.2019 Oulu


Oulu - Rauma, Naisten Superpesis

Sunnuntai 10.6.2018 Oulu

Tamma- ja varsanäyttely

Perjantai 1.6.2018 Oulu



Uutiset sivuillesi?
Luettu: 7 302 kertaa
Uutisia on luettu 7 734 945 kertaa
3.6.2009 jälkeen
Tietoa JUNNUT. com sivuston ylläpitäjistä ja materiaalista

Sivuja on ladattu 16 654 774 kertaa
19.9.2009 jälkeen

PALAUTE JA AINEISTO:

sampo.anttila(at)junnut.com tai webmaster(at)junnut.com

SIVUSTOSTA:

Sivusto on yksityisten henkilöiden ylläpitämä. Tarkista aina tietojen oikeellisuus lähteestä. Ylläpitäjät eivät vastaa virheellisestä tai muutoin väärästä tiedosta eikä sen mahdollisesti aiheuttamista vahingoista. Oikeudet muutoksiin pidätetään. Juttujen kommentit ovat niiden kirjoittajien mielipiteitä ja kannanottoja. Asiattomat kommentit pyritään karsimaan pois.

KUVAT, VIDEOT JA TEKSTIT:

Sivustolla oleva aineisto on tekijänsuojalain alaista eikä sitä saa luvatta käyttää.

Junnut.com on junioritoimintaan painoittunut uutispalvelu.
Lue sivuston historiasta: Yli 10-vuotta junioritoiminnan uutisia

Toteutus: visark.com